Enska Kettunen

Enska Kettunen

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Verinen marssi - The bloody march


Jokaisella ihmisellä pitäisi olla harrastuksia, joilla elämä saadaan rikkaammaksi. Minullakin on vuosien varrella ollut monenlaisia harrastuksia ja ne ovat vaihdelleet elämäni varrella useaan otteeseen. Rakkain harrastukseni on nykyään vaeltaminen ja viimeisten vuosien aikana olenkin joka kesä vaeltanut Lapin tuntureilla. Tarkoitus olisi myös tänä suvena käydä siellä. Odottelen kuitenkin selkäni ja jalkani paranemista, sillä autotallin rakennusaikana tipahdin selkä edellä katolta alas maahan ja olen parannellut levolla, hieronnalla ja Buranalla putoamisesta aiheutuneita vaivoja.
Toinen viimeaikainen harrastukseni on kirjoittaminen. Tavoitteena on käydä kesäkuun aikana tutustumassa syksyllä ilmestyvän kirjani (Verinen marssi) maisemiin Iljalassa,  Päljärvellä ja Kirkkolahdessa. Periaatteenani on tutustua kirjani kirjoittamisvaiheen aikana teksteissä mainittuihin paikkoihin, jolloin kirjan tekstit tulevat mahdollisimman autenttisiksi. Samalla tavalla tutustuin taistelumaastoihin Aunuksessa ja Syvärin takana, kun olin kirjoittamassa Levinan Miehet ja Kuolema Syvärillä kirjojani. Ongelmana on vain se, että rajavyöhykettä on laajennettu lähelle Sortavalaa ja rajavyöhykkeellä liikkumiseen tarvittavaa lupaa saa odotella syksyyn saakka. Edellisen kerran lupaprpsessi kesti lähes puoli vuotta, mutta Venäjän aikataulujen mukaan mennään ja odotellaan lupien saantia.

Kesän suunnitelmissa on käydä myös Karjalan kannaksella ja kesän lopulla järjestän Vepsän retken Petroskoihin ja Äänisjärven rantamaisemiin. Äänisen rantakylissä on paljon 1800-luvulla rakennettuja vepsäläistaloja ja muutama 1700 - 1800 luvulla rakennettu kirkko.    
Kesäkuu on ollut minulla perinteisesti myös talkooaikaa. Siihen on kuulunut lähes kahden vuosikymmenen aikana myös metsien kulottaminen LC-Ilomantsin veljien kanssa. Kulottamisesta saadut varat käytämme seuraavan talven aikana erilaisiin avustuskohteisiin. Tämän vuotinen kulotus oli aika työläs, kun jouduimme vetämään normaalia enemmän paloletkuja maastoon.




Kokeilin kesäkuisena iltana vaelluskuntoani kotiseudun  retkeilypolulla, jonka nimi on Susitaival ja otin matkan varrelta muutamia kuvia, joista tekstin alla muutama otos. Polku oli varsin hyvässä kunnossa ja edelliset vaeltajat olivat kävelleet polkua viikkoa aiemmin, jos on uskomista autiotuvan kirjan muistiinpanoihin. Illalla auringon laskiessa mökin ympäristö oli täynnä hyttysiä ja jos pysähdyin pitämään lyhyttä taukoa, oli heti hyttyslauma kimpussani. Paluumatkalla aurinko oli jo laskemassa mailleen ja suonotkoissa lämpötila oli laskenut alle kymmeneen asteen. Metsä tuoksui voimakkaasti keväälle, sillä monet keväisin kukkivat kasvit olivat parhaassa kukassa. Metsätähdet ja mustikat kukkivat polun varsilla ja Suomen parhaimmat tuoksut omaavat kielot olivat aloittamassa kukintaansa. Suonotkoissa tuoksui rahkasammal ja koivu voimakkaasti. Vaelluksen aikana Kuikka huutelin järvenselällä ja lokit kirkuivat erään nimen päässä olevilla kivillä. Hirvi ja karhu olivat kävelleet polkua pitkin joitakin päiviä aiemmin, sillä molempien jälkiä löytyi metsäpolun varrelta. Kevyt tuuli toi mukanaan saunan tuoksua läheiseltä Sysmäjärven suunnalta. Vaellussää oli mitä parhain, sillä aurinko paistoi koko matkan ajan ja sain nauttia metsän hiljaisuudesta ja lintujen laulusta koko matkan ajan! Toivottavasti vaeltajat löytäisivät tämän syrjäseudun vaellusreitin tulevaisuudessa paremmin! Harrastuksena vaeltaminen ja retkeily ovat halpoja, kunnolliset kengät jalkaan ja menoksi. Itse tykkään kävellä metsäpolkuja pitkin, koska siellä saa nauttia hiljaisuudesta ja luonnonrauhasta. Minun mielenmaisemaani kuuluvat järvi, lampi ja kesäinen mäntymetsä, jossa tuoksuvat kesän kukkaset, suomalaiset koivut, männyt ja kuuset, sekä läheisiltä soilta kantautuvat voimakkaan tuoksuiset rahkasammaleet ja suopursut. Minun mielen maisemaan kuuluu lisäksi järvenranta, sauna ja saunasta tulevat tuoksut.










Verinen marssi -niminen kirja kertoo JR 9 joukkojen liikekannallepanosta kesäkuussa 1941, sekä hyökkäysvaiheen tapahtumista heinäkuun - syyskuun välisenä aikana. Kirjassa on kerrottu mm. Pälkjärvellä, Iljalan hautausmaalle 12. heinäkuuta tapahtuneen hyökkäyksen vaiheita ja siellä 1700-luvulla rakennetun kellotapulin ja sinne pesiytyneen vihollisosaston tuhoaminen, Kirkkolahden taistelut 15. - 16. heinäkuuta (kaatui yli 50 suomalaista) ja Rättimäen valtaustaistelu 21. heinäkuuta (kaatui viisi ilomantsilaista ja haavoittui 24 ilomantsilaista, joista yksi oli enoni Vihtori Purmonen) , sekä paljon muita tapahtumia heinäkuun ja syyskuun välisenä aikana.

 Pälkjärven sankarihautausmaa on Sortavalaan johtavan tien varrella, kuva on otettu 18. kesäkuuta 2017. Sankarihautausmaa on metsän sisässä, mutta muistelupaikka on kunnostettu Värtsilän ja Sortavalan välisen tien viereen.

Pälkjärven kirkko oli rakennettu vuonna 1869, mutta se oli purettu välirauhan aikana vuosina 1940 - 1941 Neuvostoliiton toimesta. Kirkon paikka on Sortavalaan menevän tien pohjoispuolella, lähellä Osuuskaupan raunioita. Käännyt Hytinvaaralle johtavalle "huonolle" tielle, jonka pohjoispuolelta löydät kummulta kirkon rappuset.
Pälkjärven kirkon paikan löydät läheltä sankarihautausmaata, sieltä löytyvät kirkon rappuset (62°3'13"P, 30°41'29"I)

Yläkuvassa on kirkon raunioiden takana mahdollisesti Pappila ja Armas Sorsan talo tai  Iljalan ylähovin rakennuksia. Aiemmin Pälkjärven pappila oli Värtsilästä tultaessa tien eteläpuolella, mutta tien oikaisun jälkeen pappilan rauniot löytyvät nyt tien pohjoispuolen metsästä.
Alla kirkon rappusten teksti
Alakuvassa kirkon lähellä ollut pappila ja Iljalan Yhteishyvän kaupparakennus SA-kuva



 Iljalan tieristeyksen hautausmaa 18. kesäkuuta 2017. Kellotapuli oli kuvan oikeassa kulmassa. Eräissä historiantiedoissa mainitaan kellotornin tuhoutuneen tykistön tulesta, mutta se sytytettiin isäni komppanian miesten toimesta tuleen ja näin saatiin tornissa ollut venäläinen konekivääri vaiennettua.
Iljalan Hautausmaa heinäkuu 1941, tuhottu kellotapuli oli takana näkyvän hautausmaan oikeassa reunassa. Nykyään hautausmaalla on sekä Suomalaisia, että Venäläisiä vainajia. SA-kuva

Tällä paikalla Iljalassa oli Osuuskaupan kauppatalo syksyllä 1936
Tälläpaikalla Iljalassa oli seurakuntatalo syksyllä 1939
Tällä paikalla Iljalassa oli syksyllä 1939 kunnantalo

 Alakuvissa Suomen sodan eli vuosien 1808 - 09 Venäjän ja Ruotsin välisen sodan muistomerkki 18.6.2017 ja 16.7.1941. Muistomerkki on Hiekkalahden kohdalla, Iljalasta Sortavalan suuntaan noin kilometri ja tien oikealla puolella.
 Muistomerkin särkivät neuvostojoukot välirauhan aikana. Alla SA-kuva 16.07.1941 Pälkjärveltä


Rättimäki Ruskealassa 18.6.2017. Laajan Rättimäen huipulle hyökkäsi 21.7.1941 (setäni ja enoni komppaniat) 8. ja 10./JR 9 ja hyökkäyksessä kaatui viisi ilomantsilaista miestä. Samassa taistelussa haavoittui 24 ilomantsilaista sotilasta. Rättimäen taisteluun osallistunut Ratian komppanian pääosa pakeni ennen hyökkäystä ja kahdeksas ja kymmenes komppania joutuivat hyökkäämään lähes yksin Rättimäen päällä olevaa linnoittautunutta vihollista vastaan. Hyökkäyksessä kaatui myös luutnantti Juha Muttonen, joka johti hyökkäystä Rättimäelle.  


Verinen marssi ilmestyy syksyllä 2017!














lauantai 20. toukokuuta 2017

Autotalliprojekti - Garage project

Autotallin rakentamispäätös syntyi minulla nopealla aikataululla. Joulukuun alussa olin lähdössä aamulla postia hakemaan ja huomasin, että autokatoksen päällä on taas sen verran lunta, että ne pitää tyhjentää mahdollisimman nopeasti pois. Ajattelin, että käyn hakemassa sanomalehden ja aamukahvin jälkeen lähden tyhjentämään lumet pois katoksen päältä. Kun olin palaamassa postilaatikolta, huomasi, että katos oli jotenkin oudon näköinen. Havaitsin, että katos oli romahtanut vaimoni uuden auton päälle. Juoksin katoksen luokse ja yritin nostaa katosta ylöspäin tuloksetta. Hain vaimoni kaveriksi ja saimme ajettua auton ulos katoksesta. Katto oli kuitenkin painunut kasaan ja se jouduttiin vaihtamaan uuteen. Harmitti ihan vietävästi oma laiskuus ja hölmöys ja päätin siltä istumalta rakentaa kesällä 2017 uuden autotallin.

Autotallin rakentamista rajoittavat tontin raja ja tontin läpi kulkeva vesiputki!


Suunnittelu alkoi välittömästi ja kun sain idean uuden autotallin mitoista, lähetin kolmelle toimittajalle tarjouspyynnöt. Tallin ulkomitat tulisi olla 6 m x 6 m, jolloin kaksi autoa mahtuu tallin sisään sopivasti. Kaksi toimittajaa lähetti tarjouspyynnön ja molemmilla oli sama hinta jostakin syystä. Tallin puuosat ja ikkunat maksaisivat 6 000 €. Päädyin helmikuun alussa Kuopiolaiseen toimittajaan, joka lähetti minulle rakennuspiirustukset ja sen jälkeen vein kuntaan suuren määrän papereita rakennuslupahakemuksen liitteinä. Maaliskuun alussa sain rakennusluvat ja tilasin autotallin Kuopiosta. Huhtikuussa autotallin hirret ja muut tarvikkeet saapuivat pihamaalle ja alkoi kuumeinen odotus päästä kaivamaan autotallin pohjia pihamaahan.


Monia varmaan kiinnostaa, kuinka paljon 36 neliömetrin kokoinen autotallini maksaa? Hirsipaketin hinta oli 6 000 €, rakennusluvat noin 350 €. Tallin perustukset tehdään viimeisten ohjeiden  mukaan ja kunnolla ja silloin perustukselle tulee hintaa saman verran kuin hirsikehikolle. Harkot ja muut pohjan tarvikkeet noin 2 000 €, Valmisbetonit pihaan tuotuna noin 700 €, lautatarvikkeet kattoon noin 150 €, peltikatto tarvikkeineen noin 700 €, kaivinkonetyöt maksanevat 500 - 1 000 €. Pohjaan tarvittavat viisi eri hiekkalajia noin 50 - 60 kuutiota ja niiden hinta on noin 700 - 1 000 €. Palkkasin kaveriksi serkkupojan, jonka palkkauskulut tulevat olemaan 1 000 € ja hänen palkkansa sivukulut noin 500 €. Maalit ja muut rautatarvikkeet noin 400 €. Eli yhteensä autotallille tulee hintaa noin 13 000 €. Jos laskee yllätyksien varaan, niin hintaa autotallille tulee noin 15 000 €? Onko hinta korkea, en osaa sanoa. Auton katon korjaaminen maksoi noin 5 000 €, joten autotalli olisi kannattanut tehdä jo vuotta aiemmin. Monilla autoilijoilla ei ole autotallia ja muutamat kysyivät, mihin autotallia tarvitaan? Kun on kunnollinen autotalli, vaikka se on ns. kylmätalli, ei tarvitse raaputella pakkasaamuina lumisia tai jäisiä ikkunoita.  Odottelenkin innolla seuraavan talven pakkasia ja lumipyryä!


Rakennuspäiväkirjani 22. toukokuuta alkaen


Pohjan kaivuutyöt
Lumet sulivat hitaasti ja vasta 20. toukokuuta naapurin "Hemikka" tuli kaivinkoneella kaivamaan pohjia. Kiviä oli tulevan autotallin pohjalla runsaasti ja tuli mieleen Pirunpelto niminen elokuva.
 Kivien kaivamiseen ja peittämiseen meni runsaasti aikaa
Pohja on nyt valmis, mutta syvyyttä olisi saanut olla hiukan enemmän
Koska kiviä oli runsaasti ja kallion päällä olevat kivet jäivät osittain kaivamatta, joudumme muuttamaan hiukan pohjan rakennetta, jotta rakennuksesta ei tulisi ”Yläkerran” tallia. 
 Pohjalle levitimme suodatinkankaan ja sen päälle kapillaarisoraa
1. päivä
Lapio kouraan aamusta alkaen ja parin tunnin päästä salaojat olivat piilossa sorakerroksen alla. Tasoittelin pohjaa käyttäen apuna haravaa ja lautaa. Seuraavalla viikolla jatkamme pohjan tasoittamisella ja vaakitsemisella, sen jälkeen  Finnfoam eristeen asentamisella ja anturan valumuotin asennuksella.

2. päivä
Aamulla kastelimme pohjat, kävin täryjyrän lainaan paikallisesta liikkeestä. Kaksi tuntia tasoitimme täryllä pohjaa ja totesimme pohjat suoraksi ja että salaojat toimivat hyvin. Kävin kaksi kertaa kaupassa hakemassa Finfoam eristeitä, jotka levitimme tasatun autotallin pohjalle.
Pohjan tasaaminen ja vaaitus käynnissä
Kun eristeet oli levitetty, alotimme tehdä anturan valumuotteja neljän tuuman laudasta, ja niiden tekemiseen meni aikaa noin 3- 4 tuntia. 
Kun muottilaudoitus oli paikoillaan, katsoimme valukorot laserilla ja merkkasimme korot muottilaudoitukseen. Toisen päivän aikana olimme saaneet tasattua autotallin pohjat, asentaneet 300 Finfoam eristeet autotallin pohjalle ja saimme myös anturan muotit valmiiksi. Päivä oli aurinkoinen ja siten hyvä keli ulkotöille. Illalla työpäivän päätteeksi totesin, että kasvot olivat palaneet auringonvalon vaikutuksesta päivän aikana.

3. päivä
Päivä oli tämän kevään aurinkoisin. Aamulla oli 6 astetta lämmintä, mutta iltapäivällä oli kesäisen lämmintä, ja lämpömittari näytti silloin 19 astetta. Aamulla valoimme anturan muotteihin betonia ja tasaamisen jälkeen betonin pitää kuivaa vähintään vuorokausi, ennen kuin pääsemme jatkamaan töitä. Joutenoloa helpotimme kyllästämällä kaikki rakennukseen tulevat laudat peruskyllästeellä. Ajoin iltapäivällä enimmäistä kertaan ruohoa tänä keväänä. Ruohoala on meillä noin 5000 neliötä, joten ajamista oli parisen tuntia ajoleikkurilla.
 Betoniauton kanssa valutyö oli helppoa 

4. päivä
Sää oli tänään kesäinen ja lämmin. Aurinko porotti kirkkaalta taivaalta armottomasti koko päivän  ja molemmat korvani paloivat auringonpaisteessa. Tänään saimme tehtyä sokkelin valmiiksi ja muuraussementtiä kului yli 600 kiloa. Huomenna on onneksi helatorstai ja vapaata autotallin teosta. 

5. päivä
Helatorstain jälkeen oli vuorossa sokkelin viimeistely tasoituslaastilla ja sisäpuolen seinien eristystyö. Lisäksi vedimme rännikaivoista putket laskuojaan ja eristimme putket, etteivät ne jäätyisi talviaikaan. Viimeisenä työnä aloitin kukkapenkkien tekemisen rinteeseen ja hankin seuraavaa työpäivää varten soraa, eristeitä ja betoniverkkoa. Nykyrakentamisessa tarvitaan monta soralajiketta, joista alin kerros suodatinkankaan päällä oli meillä "singeliä", jossa raekoko oli 16 - 32 mm luonnon kiveä. Seuraava kerros oli salaojasoraa, jossa raekoko oli 8 - 16 mm ja siihen kerrokseen tuli salaojaputket ja rännikaivoputket. Rakennuksen sisälle, laatan alle, tulee seulottua soraa ns. asennushiekkaa, jossa raekoko on 0 - 8 mm. Ulkopuolelle vastaavasti laitamme sokkelin viereen noin metrin leveydeltä 16 - 32 mm sepeliä ja sen ulkopuolelle 0 - 16 mm sepeliä. Olen aiemmin rakentanut useita rakennuksia, mutta vasta tähän rakennukseen tulee nykysuositusten mukaiset soralajit.  
Autotallin pohjalta kaivettu maa-aines nostettiin rakennuksen vieressä olevaan 1960-luvulla kasattuun kiviröykkiöön. Nyt siihen on tarkoitus tehdä kukkapenkit. Kukkapenkkejä teemme rinteeseen kaksi kappaletta ja niiden takaseinään asennetaan valumuoteissa käytetyt laudoitukset, jotta yläpuolella oleva multa ei pääse valumaan istutuksien päälle. Kun penkit ovat valmiina, levitämme rinteeseen suodatinkankaan ja kukkapenkkeihin "oikeaa" kukkamultaa ja muuanne kuorikatetta. Samalla kertaa on siis menossa kaksi projektia, autotalliprojekti ja kukkaprojekti. Kun olen henkisen työn tekijä ja lihaskuntoilu on jäänyt vähiin, rintalihakset ja selkä ovat viikon aherruksesta tulleet todella kipeiksi. Pakkolomalla olo on siis tuntunut todella pakkolomalta!

Takana oleva noin 100 neliömetrin kokoinen rinne on peitetty maanrakennuskankaalla ja siihen istutamme runsaasti koristepensaita ja havupuita, sekä kaksi pitkää rinnekukkapenkkiä. Istutuksista mainitaan mm. seppelvarpu, kääpiökataja, ruusuangervo ja tuivio. Koska rinne on jyrkkä, kateaineen paikallapysyminen tuottaa ongelmia ja kokeilemme vanhoja verkkoja, jos ne pitäisivät kateaineen viistoilla pinnoilla paikallaan.
6. päivä
Työpäivän aikana täytimme autotallin pohjan soralla, tärytimme sen, asensimme eristeet ja teräsverkot, sekä valoimme autotallin laatan. Ulkopuoliset pihatyöt saimme tehtyä pienellä kaivinkoneella valmiiksi. Päivän sää oli pilvinen ja kolea, lämpöä oli noin kuusi astetta celsiusta. Pohjatyöt saimme valmiiksi, seuraavana on hirsikehikon pystytys tehdyn pohjarakenteen päälle.

7.päivä
Sää aurinkoinen ja tuulinen. Lämpötila oli päivällä noin 10 astetta celsiusta. Tein tänään pakkolomani raskaimman työpäivän ja työpäivälle kertyi pituutta lähes 12 tuntia. Burana 600, Panadol 1000 ja beetasalpaajan avulla työnteko onnistui jollakin tavalla. Saimme tehtyä päivän aikana autotallin rungon "tasavarviin" saakka valmiiksi ja illalla vedin pensselillä kyllästysaineen kehikon puuosien pintaan. 


8. päivä
Sää oli tänään sateinen ja kolea, lämpötila 8 astetta celsiusta. Päivän aikana saimme tehtyä hirsikehikon valmiiksi. Hirsikehikon kiristysruuveja asensimme 54 metriä, eli se tarkoittaa kymmeniä ruuveja eripuolille kehikkoa. Lisäksi puutappeja meni toista sataa kappaletta. Seuraavana on vuorossa kattorakenteiden rakentaminen. 

Toukokuun viimeisenä päivänä tein yhteenvetoa kevään säästä. Tänä keväänä maaliskuu, huhtikuu ja toukokuu ovat olleet tämän vuosituhannen kylmimpiä. Normaalisti tähän mennessä meillä on lehdet koivuissa, mutta nyt ne ovat vasta "hiirenkorvilla". Lunta näin tänään vielä muutamissa pohjoisenpuolen rinteillä, jota en ole tavannut toukokuun viimeisenä päivänä kuin vuonna 1966. Jäät lähtivät Kasinjärveltä 16. toukokuuta, joka on todella myöhäinen aika tällä vuosituhannella.

Tätä ajankohtaa myöhemmin jäät ovat lähteneet mm. 1995, 1988, 1981, 1980, 1975, 1973, 1972, 1956 ja 1955. Alla olevissa kaavioissa on esitetty auringonpilkkujen määrät vuodesta 1875 aina 2000 luvun alkuun ja 1600 - 2000. Auringonpilkkuminimit sattuvat 11 - vuoden välein ja  vuosina 1995-97, 1985-87, 1975-77, 1963-66, 1954-56 oli auringonpilkkuminimit ja siten viileimmät vuodet. Kylmimmät vuosikymmenet ajoittuvat 1600-luvun loppuun ja 1800-luvun puoliväliin. Mikä selittää tämän kevään viileät ilmamassat Suomessa johtuvat mielestäni osittain auringonpilkuista, joiden määrä alkoi vähetä voimakkaasti lokakuussa 2016 ja nyt tänä keväänä niiden määrä on pysynyt  0 - 50 välissä. Auringonpilkkuja on auringon aktiivisimpina aikoina noin 200 - 250. Auringonpilkkujen viilentävää vaikutusta voit verrata ilmatieteen laitoksen tilastoihin, joista on luettavissa kylmimmät vuodet, joita olivat mm. 1940, 1955, 1966, 1975 ja 1987-88. Suomen keskilämpötila oli vuonna 1850 nollassa, kun se nykyään on noin kolme astetta. 




9. päivä
Päivä oli kolea ja tuulinen. Sää oli aurinkoista, lämpötila vaihteli 2 - 8 asteen välillä. Saimme päivän aikana useita lumikuuroja, tuli mieleen kesäkuu 1982, silloin rakensimme taloamme ja kesäkuun 10. päivänä satoi lunta 10 cm. Tänään saimme autotallistamme kattolappeet kiinnitettyä paikoilleen ja toinen räystäs on tehty valmiiksi. Tilasin pellit katolle ja kattorakenteiden valmistumisen jälkeen asennamme peltikaton. Pakkolomani päättyi, mutta maanantaina alkaa kesäloma, ja voin tehdä seuraavan viikon aikana tallimme valmiiksi?

Autotalli on harjakorkeudessa
10. ja 11. päivinä laitoimme autotallin katelaudoituksen ja asensimme ikkunat ja räystään aluslaudat. Nyt autotallin on valmis, puuttuu enää peltikate, rännit ja maalia pintaa, Aikaa tallin rakentamiseen kaikkineen meni 12 päivää.



Lopultakin, ennen juhannusta kattopellit saapuivat ja saimme tehtyä kahden viikon tauon jälkeen autotallin loppuun. Tosin maalaus ja sähkötyöt jäävät myöhemmälle.
 Yksi virhe löytyi rakenteesta ja se oli oviaukkojen rungon suoraksi saaminen. Se hoitui asentamalla 14 mm kierrepulteilla kulmaraudat oviaukkojen kulmiin kiinni. Toivottavasti ratkaisu onnistui?