Laatokan kyliin tutustumismatka - Ladoga villages tour

On heinäkuun puoliväli. Heräämme aamulla ennen auringon nousua. Kello on hiukan yli kolme ja ulkona sataa hiukan vettä.  Aamupalan jälkeen lähdemme ajamaan kohti venäjän rajaa. Kesämatka vanhaan Suomeen on alkanut. Matkalla sadepilvet väistyvät ja aurinko alkaa paistaa kirkkaalta taivaalta.

Järvimaisema Ilomantsista

"Sortavalan Seurahuone"

Kesän alussa sovimme matkasta Vienan Karjalaan, mutta matkan varrella lähes kaikki matkalaiset peruivat matkansa. Matkan peruuntuminen muutti matkasuunnitelmaamme. Lähdimme vaimoni kanssa tutustumaan Laatokan rannalla sijaitseviin vanhoihin suomalaiskyliin. Raja ylitettiin Värtsilässä, jossa rajamuodollisuuksiin meni noin puoli tuntia. Matka jatkui sieltä huonokuntoista asfalttitietä pitkin kohti Sortavalaa.

Karjalan silta Sortavalassa

Jatkamme Sortavalasta matkaamme ajellen entisten suomalaiskylien kautta kohti vanhaa Jaakkimaa ja Lahdenpohjaa. Sortavalasta etelään ajettaessa tievarsilla kohtaa lohduton näkymä. Reuskulasta lähtien laajat peltoaukeat ovat täynnä jättiukonputkea tarkemmin nimettynä Kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum). Jättiputki on myrkyllinen ja sen hävittäminen on jäänyt asukkailta ja yhteiskunnalta tekemättä. Jättiputki valtaa nopeasti alaa ja sen kasvinesteen sisältämät yhdisteet yhdessä auringonvalon vaikutuksen kanssa aiheuttavat iholle palovammoja ja ne saattavat aiheuttaa näönmenetyksen, jos sen yhdisteet pääsevät silmiin. 

Jättiputki on levinnyt sadoille hehtaareille Laatokan karjalassa

Ajamme läpi vanhojen suomalaiskylien ja tutut kylien nimet vilahtavat tienvarsilla; Otsoinen,  Korteela, Oppola ja Miinala. Kylät ovat Laatokan rantakyliä ja niiden ilme on sama kuin muutamaa vuotta aiemmin tehdyn Laatokan kyläkierroksemme aikana. Tien varsilla on paljon suomalaisten 1900-luvun alkupuolella rakentamia taloja ja niissä asutaan yhä! Pian saavumme ensimmäiseen taukopaikkaan, vanhaan Jaakkiman kylään. 

Jaakkiman kirkko heinäkuu 2014

Jaakkima – Lahdenpohjan alueella asui v. 1939 n. 11 500 asukasta. Nyt 2014 Lahdenpohjassa asuu vajaa 9000 asukasta. Lahdenpohjan kirkkomäelle valmistui vuosina 1846 - 1850 arkkitehti C.L.Engelin piirtämä Jaakkiman kirkko. Kirkko oli karjalan alueen suurimpia kirkkoja ja siihen mahtui  3 000 sanankuulijaa. Kirkon torni tuhoutui sodan aikana tai heti sodan jälkeen. Kirkko palveli jatkosodan jälkeen vankilana, korjaamona ja varastona ennen tulipaloa v. 1977. Tulipalossa kirkon sisäosat ja katto tuhoutuivat. Kirkko on ollut aikanaan 1900-luvun alussa suurimpia raja-karjalan kirkoista. Kirkon vasemman päädyn edessä on muistomerkki. 

Jaakkiman kirkko lokakuussa 1941 (SA-kuva)

Jaakkiman ja Kurkijoen välillä alkumatka oli asfalttitietä

Matkan varrella oli paljon vanhoja suomalaistaloja

Jaakkimasta jatkoimme matkaa kohti Kurkijokea. Matkalla ohitimme Ihalan vanhan taajaman. Siellä on paljon suomalaisten rakentamia taloja, joissa lähes kaikissa oli asukkaita. Ihalan taajaman jälkeen asfalttitie päättyi ja tie muuttui kuoppaiseksi hiekkatieksi. Tie oli samanlaisessa kunnossa kaksi vuotta aiemmin tehdyllä matkallamme. Ajonopeutena pidimme 40 km/h, mutta sekin oli liian kova vauhti. Huonoa tietä oli Kurkijoen keskustaan saakka, jossa keskustan alueella oli jäänyt kilometrin verran asfalttia tien pintaan.

Kurkijoen taajama on täynnä suomalastaloja

Kurkijoen kirkonraunioiden vierellä on sankarihautausmaa ja siinä muistokivet

Kurkijoki oli suomen aikana kihlakunnan suurin pitäjä. Kurkijoki sijaitsee Laatokkaan liittyvän Laikkalahden rannalla. Pitäjän kasvillisuus oli ennen sotia ja myös nykyään runsasta ja rehevää. Tien varsilla kasvavat vaahterat, lehmukset ja tammet. Myös muun kasvillisuuden kirjo on suuri. Kurkijoella asui 1939 yli 10 000 henkeä. Pääelinkeinona oli maatalous. Kurkijoen keskustaan, Laatokkaan laskevan Kurkijoen rantakallion päälle rakennettiin v. 1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan puurakenteinen luterilainen kirkko. Kirkko sijaitsi kolmen tien risteyksessä, joista tiet erkanivat Lumivaaraan, Elisenvaaraan ja Hiitolaan.  Kirkkoon mahtui n. 1 500 sanankuulijaa. Kirkko vaurioitui talvisodassa, mutta se korjattiin jatkosodan aikana. Kirkkoa alettiin korjata venäläisten toimesta v. 1990, mutta se syttyi palamaan ja tuhoutui 24.7.1991.

Kurkijoen kirkonrauniot

Kurkijoen kirkko kesällä 1944 (SA-kuva)

Maisema Laatokalle Kurkijoen kirkonpaikalta kesällä 2014

Kurkijoki kesällä 2014

Kurkijoelta jatkoimme matkaa kohti Hiitolaa. Taajaman jälkeen tie muuttui hiekkatieksi ja sen kunto oli kehno. Huonoa hiekkatietä oli reilut kymmenen kilometriä ja ennen Hiitola saavuimme uudelle tielle Hiitolan asemakylän kohdalla. Jatkoimme matkaa uutta hyväkuntoista tietä, joka ohittaa Hiitolan taajama-alueen. Hyvää tietä oli noin kymmenen kilometriä Pukiniemelle saakka, jossa tie muuttui kuoppaiseksi hiekkatieksi. Pian saavuimme Käkisalmelle, jonka ohitimme pysähtymättä.  Matkamme päämääräksi olimme sopineet Räisälän vanha suomalaistaajaman. Käkisalmelta Räisälään on 32 kilometriä ja tie sinne on hyvää asfalttipintaista tietä.

Tie Käkisalmesta Räisälään

Räisälän keskustaajama, taustalla vanha Räisälän kaupparakennus, vieressä uusi kaupparakennus

Räisälän kirkonkylän nimi on nykyään Melnikovo. Kylän keskustassa on paljon hyvin säilyneitä suomalaistaloja. Kylän keskustassa on liikenneympyrä, josta oikealle menevän tienvarressa on Räisälän sankarihautausmaa ja kirkko. Liikenneympyrässä oleva vihreäksi maalattu talo on vanha suomalaisaikakaudella tunnettu Räisälän Liike Oy:n kauppatalo. Sen vieressä on keltaiseksi maalattu uudempi kauppa ja muita liikerakennuksia. Toisesta risteyksestä päästään Sakkolaan ja Antreaan (vihreän kaupan edestä). Kolmas tie vie Vuosalmelle. Liikenneympyrän seuduilla on useita kauppoja ja pankkeja. Tienristillä on puurakenteinen ortodoksikirkko ja neuvostoaikainen sotamuistomerkki. 

Räisälän sankarihautausmaa ja kirkko kesällä 1943 (SA-kuva)

Räisälän kirkko heinäkuu 2014. Oikealla puolella on vanha sankarihautausmaa

Kirkon edessä on Sankarihautausmaan muistokivi ja sen takana sankarihautausmaa-alue

Kirkolle mentäessä ohitamme puiston reunassa olevan kunnantalon, joka on saanut muutamia vuosia sitten tiilipinnoitteen. Kunnantalon jälkeen saavumme vuonna 1912 rakennetun Räisälän kivikirkon pihaan. Kirkoon uusittiin muutama vuosi sitten peltikatto, joten kirkko on lähes suomalaisajan asussaan. Kirkko toimii nykyisin kulttuuritalona, mutta meidän siellä käydessä se oli kiinni. Kirkon ympäristössä oleva vanha suomalaisten hautausmaa on nyt puistona. Käymme ostoksilla Räisälän yhdessä monista pienistä kauppaliikkeistä ja jatkamme matkaa kohti Sarkkilan taajamaa. 

Kurkijoen molemmin puolin oli toistakymmentä kilometriä huonoa hiekkatietä

Ajettuamme noin kahdeksan kilometriä saavumme Matikkalan kylän kohdalle. Asfalttipintainen tie päättyy ja edessä on huonoa hiekkatietä. Päätämme palata takaisin Räisälään ja sieltä edelleen Käkisalmen kautta Lahdenpohjan kauppalaan. Paluumatkan aikana ajoimme huonokuntoisia teitä pitkin ainakin 60 kilometrin matkan. Tärinän vaikutuksesta autossa alkoivat jarrulevyt pitää kovaa ääntä ja pelkäsin matkan keskytyvän jossakin vaiheessa jarruvikaan. Reissun jälkeen vika tiesi pientä jarruremonttia!
 

Ihalassa oli useita suomalaistaloja tien varressa

Lahdenpohjan entinen Kulttuuritalo on nykyään Ravintola/Kahvila 

Iltapäivän tunteina saavumme Lahdenpohjan vanhaan kauppalaan. Ajamme läpi Lahdenpohjan keskustan läpi kulkevaa vanhaa Kirkkovaarankatua alaspäin aina satamaan saakka. Kadunvarrella on pääasiassa vanhoja suomalaistaloja melko hyvässä kunnossa. Lahdenpohjan kauppala perustettiin erottamalla vuonna 1924 Jaakkiman kunnasta vanhan Hovin rälssitila Kauppalan alueeksi. Siihen aikaan Lahdenpohjan alueella asui noin 1000 henkeä. 

Lahdenpohjan ja Jaakkiman "Sairaala"

Kävelemme ensin Lahdenpohjan vanhaan satamaan. Satamassa eteemme avautuu kaunis Laatokan lahti. Maisema olisi idyllinen kesämaisema, mutta lahden rannoilla on paljon rumia rakennuksia ja rakennusjätettä, jotka pilaavat maisemaa. Palaamme kauppalaa kohti ja käymme kahvilla rannassa olevassa ravintolassa joka on sisustettu merelliseen asuun.

Lahdenpohjan satama heinäkuussa 2014

Sataman alueella kunnostetaan ortodoksista kappelia

Kadun varrella oli useita vanhoja suomalaisten rakentamia vaatetusliikkeitä ja kauppoja

Lahdenpohjan kauppalaa vuosina 1944 ja 2014. Samat Kirkkokadun talot molemmissa kuvissa!

Entinen Kirkkokatu, nykyisin Lenininkatu, jonka varrella vanhoja suomalisten rakentamia kauppataloja.

Kuvan talo oli 1920-luvulla Pekka Miikulan kauppatalo, myöhemmin siinä toimi mm. pankki

Vasemmalla Osuuskauppa Laatokan kauppatalo, oikealla vanhoja suomalaisajan vaatetusliikkeitä.

Vietimme lämmintä kesäpäivää Lahdenpohjassa ja parin tunnin pysähdyksen jälkeen lähdimme paluumatkalle Ilomantsiin. Sortavalassa yritimme päästä ruokailemaan tuttuun ravintolaan, mutta se oli täynnä. Päätimme jatkaa matkaamme rajalle ja sieltä Joensuun kautta Ilomantsiin. Yksi matka Vanhaan suomen karjalaan oli päättymässä. 

Usein ihmiset kysyvät, mikä sinua kiinnostaa siellä rajan takana? Sukuni isän ja äidin puolella ovat asuttaneet rajan takana olevaa karjalaa. Talvisota vuonna 1939 ajoi heidät kaikki karjalasta evakkomatkalle nykysuomeen. Minua kiinnostavat vanhassa karjalassa Suomalaisuus ja suomen asutus- ja rakennushistoria. Vanhat rakennukset, rakennuspaikat ja kirkot ovat mieltymykseni kohde vanhassa karjalassa. Seuraava matka on suunnitelmissa elo-syyskuussa ja kohteena on silloin Äänisen ranta-asutus. Myös Vienan Karjalan peruuntunut matka on toiveena toteuttaa lähitulevaisuudessa.